Heippa pitkästä aikaa,
Eksyin selailemaan Woomal 2 -projektin sivuja, kun mietin seikkailijajoukkueelleni puuhaa tämän viikon koloiltaan. Selasin mielenkiinnosta myös vaeltajien aktiviteetteja ja innostuin menemään tekemään Ekologinen jalanjälki-aktiviteetin, kun yksi linkeistä vei Tampereen kaupungin sivuilla olevaan testiin.
Vastasin kysymyksiin tosissani ja harkitsin vastauksiani tarkoin, koska halusin tulosten olevan oikeasti relevantteja. Tällainen ekotallaaja siis olen:
- Ekologinen jalanjälkeni vastaa 4,3 globaalihehtaaria, joka vastaa 5,9 tavallista jalkapallokenttää. Keskimääräisellä tamperelaisella jalanjälki oli vuonna 2001 noin 6,7 globaalihehtaaria.
- Kulutustoiminnoista suurin vaikutus jalanjälkeeni on ravinnolla (30%, varmaan johtuu siitä, että syön mm. lihaa ja suosin välillä halvempia ulkomaisia tuotteita) ja tavaroilla, palveluilla ja harrastuksilla (16%). Viimeisestä osuudesta peräti 64 % tulee tavaroista.
- Kulutuksesta riippumaton osuus oli 36%, joka ilmeisesti on kaikilla suomalaisilla oleva "taakka".
-Asumisessa suurimmat kulutuserät ovat lämmitys 59% (kaukolämpo) ja sähkönkulutus 40% (tämä saattoi mennä hieman yläkanttiin omissa arvioissa testiä tehdessä..)
- Liikkumisessa yli 90% menee henkilöautoon, kaukoliikenteen busseihin ja juniin ja lento- ja laivamatkustukseen. En omista henkilöautoa, junailen pari kertaa kuukaudessa ja lennän tai seilaan yleensä korkeintaan kerran vuodessa kumpaakin. Näitä on vaikea lähteä nykymaailmassa vähentämään.
- Vaikka kulutukseni oli keskimääräistä pienempää, kuitenkin minun 4,3 globaalihehtaarin kulutustasolla ihmiskunta tarvitsisi silti 2,4 maapallon kaltaista planeettaa.
Ekotallaaja-testi kertoi, millä tasolla kulutuksessa menen, mutta se ei antanut vinkkejä kulutuksen vähentämiseen. Onneksi se kuitenkin neuvoi Tampereen kaupungin ympäristöoppaaseen, josta voi löytää vinkkejä.
tiistai 13. marraskuuta 2012
keskiviikko 4. heinäkuuta 2012
Kesän kuulumisia
Perjantaina 29.6.12 Tervaskaarre X:ssä (Turenki) kokoonnuimme viettämään rentoa kesäiltaa. Paikalla oli Elsa, Tiina, Siri, Laura ja Serena. Ja oli pirusti hyttysiä.
Minä (E) ja Tiina toimme tullessamme tuhdin annoksen grillattavaa ja naposteltavaa, joten on helppoa arvata mitä loppuilta puuhailtiin. Jostain kumman syystä kameran muistitikulle on kuitenkin tallentunut seuraavanlainen kuva.
Ja tämän enempää ei sitten olekaan kuvia, joten te muut voisitte hieman paikata vajavaista dokumentointiani ;) kun kerkiätte.
Minä (E) ja Tiina toimme tullessamme tuhdin annoksen grillattavaa ja naposteltavaa, joten on helppoa arvata mitä loppuilta puuhailtiin. Jostain kumman syystä kameran muistitikulle on kuitenkin tallentunut seuraavanlainen kuva.
 |
| Sere ja Laura testasivat valomiekkojen tehot. |
Seurustelun, syömisen ja pelailun lomassa puhuttiin myös painavista vaeltaja asioista. Ensinnäkin tiedoksemme: Tiina on vaeltaja luotsi. Eli hierarkiassa se ylimpänä oleva ihminen. Uudesta vartionjohtajasta oli puhetta; Elsaa ehdotettiin. Jos ei ole muita halukkaita tai ehdotuksia, niin sitten minä otan mielelläni uuden pestin vastaan.
Aloimme myös visioida ulkomaan projektia. Yksi erittäin houkutteleva vaihtoehto olisi mennä moikkaamaan Lauraa Tanskaan, kun tämä siellä nyt tuppaa reilun puoli vuotta olemaan.
Ei tässä sen kummempaa. Pitää sopia syksylle tapaaminen, jolloin voidaan tehdä yhdessä toimintasuunnitelmaa ja ideoida, mitä kaikkea olisi hauska tehdä ja kokeilla. Kiitos Sirille mukavasta illasta!
-E
lauantai 17. maaliskuuta 2012
Luovuuslilja: kynttilänvalantaa
Viikko takaperin perjantaina kokoonnuttiin Loimalahden leirikeskuksessa, jossa pidettiin viikonlopun aikana Lityn ja Kaskan erätaitokurssi ja Hapin ROK-kurssi. Olin itse jälkimmäisellä kouluttamassa ja saatiin houkuteltua Laurakin paikalle vielä lauantaina... ;)
Mutta siis perjantai-iltana meitä oli paikalla allekirjoittaneen lisäksi Laura P, Elsa, Anna ja uusi sputniklainen Johanna. Tervetuloa mukaan!
Illan teemana oli luovuuslilja ja tehtiin kynttilöitä sen johdosta. Me tuotiin Lauran kanssa paikalle aikamoinen kasa kynttilänjämiä, joista sitten poistettiin sydänlangat ja lajiteltiin vähän sävyn mukaan sulatettaviksi. Sulatus onnistui hyvin kattilassa, jonka olin löytänyt lippukunnan varastosta. Se oli todella musta ulkoapäin ja toinen kahva oli katkennut ja toinenkin aika heikossa hapessa, joten tuskin ketään haittaa, että sen raa'asti otin kynttiläkattilaksi. Yhteensä taidettiin sulattaa viisi satsillista vanhoja kynttilöitä.
Illan ikävin kohtahan oli se, kun jouduttiin juomaan 8-päkillinen kokista, jotta saatiin tölkit kynttilämuoteiksi. Elsa ainakin taisi leikeillä tölkeistä kannet pois mun letukallani... Ja sinne sitten saatiin sydänlanka sitomalla ne kertislusikoihin kiinni. Käytettiin muotteina myös pahvisia kertiskahvikuppeja. Valmiiden kynttilöiden pinta oli tölkissä jähmetetyillä kiiltävä ja kupissa jähmetetyillä mattapintainen! Niistä tuli mun mielestä todella hienoja.
Dipattiin myös muutama sellainen pieni kynttilä, joista mun tekemäni on kuvissa esimerkkinä. Muilla taisi olla vähän paremman muotoisia... Elsa kävi tekemässä omansa ulkona jo hieman jähmettyneistä kynttilöistä, joten muutama vihreä iso kynttilä on päältä vähän rujonnäköinen.
Sosialisoitiin Lauran kanssa kahdet kummallekin lauantaina, kun siivoiltiin jälkiä pois. Loput kynttilät on varmaan lippukunnan varastossa siinä sulatuskattilassa. Jos tekemiseen osallistuneet haluavat ottaa kynttilöitä itselleen, saa hakea tai sopia, että niitä tuodaan (tai haetaan yhdessä) joku kerta sieltä. Sen jälkeen saa halutessaan muutkin. Annoin Sannalle viedä mahdolliset "jämäkynttilät" vaikkapa koloille iltakynttilöiksi, mikäli niitä esim. kesäkuussa on edelleen jäljellä.
Illan aikana meillä oli tarjolla kokiksen lisäksi myös hieman iltapalaa: nachoshipsejä, salsaa ja smoky salsaa, hapankorppuja ja tuorejuustoa, hedelmiä, teetä ja mehua sekä vissyä. Itse liljat meillä jäi sitten askartelematta. Ne voidaan tehdä sitten seuraavassa reissussa.
Mutta siis perjantai-iltana meitä oli paikalla allekirjoittaneen lisäksi Laura P, Elsa, Anna ja uusi sputniklainen Johanna. Tervetuloa mukaan!
Illan teemana oli luovuuslilja ja tehtiin kynttilöitä sen johdosta. Me tuotiin Lauran kanssa paikalle aikamoinen kasa kynttilänjämiä, joista sitten poistettiin sydänlangat ja lajiteltiin vähän sävyn mukaan sulatettaviksi. Sulatus onnistui hyvin kattilassa, jonka olin löytänyt lippukunnan varastosta. Se oli todella musta ulkoapäin ja toinen kahva oli katkennut ja toinenkin aika heikossa hapessa, joten tuskin ketään haittaa, että sen raa'asti otin kynttiläkattilaksi. Yhteensä taidettiin sulattaa viisi satsillista vanhoja kynttilöitä.
Illan ikävin kohtahan oli se, kun jouduttiin juomaan 8-päkillinen kokista, jotta saatiin tölkit kynttilämuoteiksi. Elsa ainakin taisi leikeillä tölkeistä kannet pois mun letukallani... Ja sinne sitten saatiin sydänlanka sitomalla ne kertislusikoihin kiinni. Käytettiin muotteina myös pahvisia kertiskahvikuppeja. Valmiiden kynttilöiden pinta oli tölkissä jähmetetyillä kiiltävä ja kupissa jähmetetyillä mattapintainen! Niistä tuli mun mielestä todella hienoja.
Dipattiin myös muutama sellainen pieni kynttilä, joista mun tekemäni on kuvissa esimerkkinä. Muilla taisi olla vähän paremman muotoisia... Elsa kävi tekemässä omansa ulkona jo hieman jähmettyneistä kynttilöistä, joten muutama vihreä iso kynttilä on päältä vähän rujonnäköinen.
Sosialisoitiin Lauran kanssa kahdet kummallekin lauantaina, kun siivoiltiin jälkiä pois. Loput kynttilät on varmaan lippukunnan varastossa siinä sulatuskattilassa. Jos tekemiseen osallistuneet haluavat ottaa kynttilöitä itselleen, saa hakea tai sopia, että niitä tuodaan (tai haetaan yhdessä) joku kerta sieltä. Sen jälkeen saa halutessaan muutkin. Annoin Sannalle viedä mahdolliset "jämäkynttilät" vaikkapa koloille iltakynttilöiksi, mikäli niitä esim. kesäkuussa on edelleen jäljellä.
Illan aikana meillä oli tarjolla kokiksen lisäksi myös hieman iltapalaa: nachoshipsejä, salsaa ja smoky salsaa, hapankorppuja ja tuorejuustoa, hedelmiä, teetä ja mehua sekä vissyä. Itse liljat meillä jäi sitten askartelematta. Ne voidaan tehdä sitten seuraavassa reissussa.
Tässä viimeisessä kuvassa näkyy jo, kuinka upeita ne meidän tekemät kynttilät on mun oman jämäkynttiläni rinnalla... Sen kaverit elää uutta elämää noissa kahdessa uudessa.
Aivopesua?
Viime viikonloppuna tuli oltua kouluttajana Hämeenlinnan alueen partiolaisten eli HAP:n samoajien ryhmänohjaajakurssilla eli ROK-kurssilla ja tänään olin itse koulutettavana Hämeen partiopiirin (HP) luotsikurssilla eli tarpoja-, samoaja- ja vaeltajaikäkausien ikäkausivastaavakurssilla erityisesti vaeltaja-asioista. Vuoroin vieraissa.
En ole varma, onnistuttiinko miten viime viikonloppuna hyvin... Toivottavasti onnistuttiin kuitenkin antamaan työkaluja vartion toimintaa varten tuleville vartionjohtajille. Varmasti nuoret (n. 15-vuotiaat) muistaa koko partiouransa oman ROK-kurssinsa niin kuin mä muistan aina oman ekan partiokurssini, joka oli silloinen rokkia vastaava eli VJ-kurssi. Sen jälkeen onkin tullut käytyä alueen VJ-jatkis, HP:n PJ- eli partiojohtajien peruskurssi, sampokurssi (joka järjestettiin yhteistyössä silloisten Länsi-Suomen partiopiirin ja Satakunnan partiolaisten kanssa), rastipäällikkökurssi ja nyt tämä luotsikurssi; ensiapu-, hygieniapassi-, järjestyksenvalvoja- ym. taitokursseja unohtamatta.
Tänään oman kurssin jälkeen olen kuitenkin miettinyt, mitä ihmeen aivopesua siellä oikein harrastetaan. Aina jokaisen kurssin jälkeen tulee kotiin niin motivoituneena ja ideoita täynnä. Sitten, kun koittaa paluu arkeen, se motivaatio katoaa jonnekin. Tai ainakin ne ideat. Ei riitä, että johtaja on inspiroitunut. Palkitsevinta on se, että koko ryhmä on aktiivinen ja osallistuu; ikäkausissa, joissa ohjelmaa tehdään itse itselle, sen on helppo olla omannäköistä. Ei ole pakko tehdä mitään, mitä ei halua. Joskin kannattaa joskus tehdä jotain uutta, että kehittyy - ei kannata jäädä junnaamaan samaan vanhaan ja mennä siitä missä aita on matalin. Trust me, I know. Tärkeetä on vain, että jokainen osallistuisi. Osallistua voi vaikka vain tykkäämällä jostain facebookissa julkaistusta asiasta tai kommentoimalla, ettei pääse paikalle. Jos suunniteltu ohjelma on tyhmää tai ei muuten miellytä, kannattaa se sanoa. Aktiiviset ovat monesti avoimia kokeilemaan jotain uutta. Ohjelman ja toiminnan tekeminen epäaktiiviselle porukalle syö omaa innostusta, kun parhaimmillaan homman juju olisi kannustaa toimimaan.
Toivottavasti tämä innostus ei tällä kertaa pääse katoamaan, koska -niin kuin mulle monesti käy ja josta olen oikeasti aika ylpeä; se kertoo omasta oppimisesta- olen tälläkin kertaa keksinyt, miten asioita voi tehdä hieman erilailla kuin aiemmin. Partio on siitä hyvä harrastus, että se antaa jokaiselle ihan varmasti jotain, jos vain antaa sille mahdollisuuden.
Tätä tekstiä saa kommentoida ja kritisoida ihan vapaasti!
En ole varma, onnistuttiinko miten viime viikonloppuna hyvin... Toivottavasti onnistuttiin kuitenkin antamaan työkaluja vartion toimintaa varten tuleville vartionjohtajille. Varmasti nuoret (n. 15-vuotiaat) muistaa koko partiouransa oman ROK-kurssinsa niin kuin mä muistan aina oman ekan partiokurssini, joka oli silloinen rokkia vastaava eli VJ-kurssi. Sen jälkeen onkin tullut käytyä alueen VJ-jatkis, HP:n PJ- eli partiojohtajien peruskurssi, sampokurssi (joka järjestettiin yhteistyössä silloisten Länsi-Suomen partiopiirin ja Satakunnan partiolaisten kanssa), rastipäällikkökurssi ja nyt tämä luotsikurssi; ensiapu-, hygieniapassi-, järjestyksenvalvoja- ym. taitokursseja unohtamatta.
Tänään oman kurssin jälkeen olen kuitenkin miettinyt, mitä ihmeen aivopesua siellä oikein harrastetaan. Aina jokaisen kurssin jälkeen tulee kotiin niin motivoituneena ja ideoita täynnä. Sitten, kun koittaa paluu arkeen, se motivaatio katoaa jonnekin. Tai ainakin ne ideat. Ei riitä, että johtaja on inspiroitunut. Palkitsevinta on se, että koko ryhmä on aktiivinen ja osallistuu; ikäkausissa, joissa ohjelmaa tehdään itse itselle, sen on helppo olla omannäköistä. Ei ole pakko tehdä mitään, mitä ei halua. Joskin kannattaa joskus tehdä jotain uutta, että kehittyy - ei kannata jäädä junnaamaan samaan vanhaan ja mennä siitä missä aita on matalin. Trust me, I know. Tärkeetä on vain, että jokainen osallistuisi. Osallistua voi vaikka vain tykkäämällä jostain facebookissa julkaistusta asiasta tai kommentoimalla, ettei pääse paikalle. Jos suunniteltu ohjelma on tyhmää tai ei muuten miellytä, kannattaa se sanoa. Aktiiviset ovat monesti avoimia kokeilemaan jotain uutta. Ohjelman ja toiminnan tekeminen epäaktiiviselle porukalle syö omaa innostusta, kun parhaimmillaan homman juju olisi kannustaa toimimaan.
Toivottavasti tämä innostus ei tällä kertaa pääse katoamaan, koska -niin kuin mulle monesti käy ja josta olen oikeasti aika ylpeä; se kertoo omasta oppimisesta- olen tälläkin kertaa keksinyt, miten asioita voi tehdä hieman erilailla kuin aiemmin. Partio on siitä hyvä harrastus, että se antaa jokaiselle ihan varmasti jotain, jos vain antaa sille mahdollisuuden.
Tätä tekstiä saa kommentoida ja kritisoida ihan vapaasti!
keskiviikko 11. tammikuuta 2012
Vaeltajien viikonloppu Linnassa 6.-8.1.2012
Joukko hämäläisiä vaeltajia ja kourallinen vaeltajia pääkaupunkiseudulta kokoontuivat Hämeen Linnalla loppiaisiltana. Ensin meille oli järjestetty opastettu kierros Vankilamuseossa, jonka jälkeen siirryttiin autoilla Syöksynsuun vankilaan. Sputnikista mukana oli allekirjoittaneen lisäksi Elsa ja Laura. Hämeenlinnasta lisäksi vielä Nuerilainen Johnu. Oltiin majoittautumisessa super-sosiaalisia ja vallattiin nelisteen oma huone.
Illan aikana oli iltapalaksi kinkku-ananas-pizzaa ja tonnikala-feta-oliivi-pizzaa. Mentiin myös muutamia tutustumisleikkejä, jotka olivat mun mielestäni vieraampia. Esimerkiksi ensin piirrettiin paperilapulle kellotaulu kaikkine numeroineen. Seuraavaksi koitettiin sopia "treffit" eri henkilöiden kanssa joka tunnille. Lopuksi sitten aloitettiin tietystä kellon ajasta, mentiin treffeille ja kekusteltiin leikinjohtajan antamasta aiheesta, kunnes leikinjohtaja ilmoitti kellon olevan jo tunnin enemmän, jolloin vaihdettiin paria. Myöhemmin meidät jaettiin vielä vankilajengeiksi, joiden jäsenillä on jotain yhteistä.
Jengin kesken koristeltiin tussein jokaiselle valkoiset vankihaalarit, joita piti sitten seuraavana päivänä pitää. Jokaiselle jengille jaettiin myös yhteinen tavoite, jonne pelin aikana piti päästä. Aloitettiin täyttämään hahmokortteja eli saatiin tällä kertaa luoda itsellemme oman hahmon ja tarinan. Mun mielestä tämä oli parempi systeemi, kuin viime vuonna, jolloin jokainen peruuttanut osallistuja vaikutti tarinaan ja hahmojen pelaamiseen.
Illan aikana ilmoittauduttiin myös seuraavan päivän aktiviteetteihin (kaksi sessiota; neljä vaihtoehtoa: leipominen, rentoutus, auton perushuolto ja jättileijan lennätys).
Vankilassa oli herätys lauantaina klo 7:00 ja puoli tuntia aiemmin piti olla vankihaalarit päällä ulkona valmiina aamulenkille. Oli aika kauheaa, kun oltiin syöty edellisen kerran reilu 12 tuntia aiemmin. Allekirjoittanut oli lähtenyt reissuun pienessä flunssassa ja lenkki ei tuntunut ainakaan helpottavan oloa... Yön aikana oli vieläpä tullut talvi; lunta ja pakkasta! Lenkin jälkeen nostettiin lippu salkoon ja mentiin aamupalalle (puuroa ja näkkäriä). Kaikki vangit istuivat todella totisina ruokapöydissä.
Aamupalan aikana jokainen kävi jonkun staabilaisen kanssa läpi hahmokortin loput kohdat ja pelikäytänteitä ja sen jälkeen alkoi peli.
Aamupäivällä ja iltapäivällä oli tosiaan yhdet aktiviteettisessiot. Itse olin aamupäivällä rentoutuksessa, jossa pääsi hieromaan ja hierottavaksi, sai rentoutua ja nukkuakin. Tuntui ihanalta aamuherätyksen jälkeen! Iltapäivällä olin auton perushuollossa, jossa tuli kurkattua kunnolla konepellin alle ja käytyä läpi nesteiden lisäyksiä ja lamppujen vaihtoa ym. Oli oikeasti mielenkiintoista :)
Elsa ja Laura taisivat ainakin osittain olla eri aktiviteeteissa, joten jos huomaatte tän, olisi kiva, jos kertoisitte vähän niistä tänne ja vaikka omia mielipiteitänne viikonlopusta :)
Alkuillasta käytiin porukalla ulkoilemassa. Pelattiin hankifutista ja sellaista mustamies-versiota, jossa keskellä oli englantilainen, joka otti skotteja kiinni. Skotit lähtevät juoksemaan viivan takaa kun englantilainen huutaa "säkkipilli soi!" Kun englantilainen saa skotin kiinni, pitää hänen (myöhemmin heidän) nostaa skotti ilmaan ja huutaa "hame korviin skotti!" Tämän jälkeen skotista tulee englantilainen. Peli päättyy, kun jäljellä on enää yksi skotti tai kunnes se viimeinenkin on käännytetty.
Vankilaroolipeli päättyi päivälliseen, jonka jälkeen se purettiin. Illan aikana kuultiin infoa myös Roverwaysta.
Molempina iltoina lämmitettiin sauna ja muutenkin koko viikonlopun ajan paikalla oli useita lautapelejä (seurapelit -aktiviteetti). Mua ainakin väsytti lauantain jälkeen ihan sikana, mutta silti vaan piti valvoa jonkin aikaa vielä... Onneksi se on mahdollistettu näillä "isompien reissuilla". Ja sunnuntaina sai nukkua hieman myöhempään; aamupala tarjottiin 9:00-9:55.
Sunnuntaina ohjelmassa oli vielä vaeltajapaneeli, jossa kuunneltiin (ja kerrottiin) vaeltajaryhmistä, ohjelmasta (pintapuolisesti) ja suomiprojektista. Viikonlopun aikana varmasti syntyi muutama vaeltajavartiokin ja ehkä jotkut vielä innostuivat ilmoittautumaan Roverwayllekin. Lopuksi sitten vielä siivottiin, syötiin ja huutokaupattiin ylimääräiset ruokatarpeet ennen lipunlaskua ja kotimatkaa.
Vaikka ensikerran kuullessani tästä reissusta, ajattelin, etten ehkä olisi jaksanut ja viitsinyt tänäkin vuonna lähteä mukaan, tuntuu jälkikäteen hyvältä, että lähdin. Roolipelit ei oo ihan mua varten, mutta muuten viikonlopun ohjelma on tosi hyvää ja oli erilaista verrattuna Mysteeriviikonloppuun (2011). Jos joku lukee tätä tekstiä ja pohtii joulukuussa, ilmoittautuisiko mukaan ensi vuonna (tai miksei myös myöhemminkin, eiköhän näitä järjestetä), kannustan lämpimästi lähtemään. Meidän ikäiset partiolaiset kuitenkaan pääse niin usein itse järjestettyyn tapahtumaan, jossa voi vaan heittäytyä mukaan! :)
ps. Vuosi 2012 on Hämeenlinnan historiallisen museon juhlavuosi ja sinne pääsee koko vuoden ilmaiseksi sisään ;)
pps. Taas on presidentinvaalien aika... Äänestäminen tai vaalit ylipäätänsä on myös yksi vaeltaja-aktiviteetti. Vaikkei jostain syystä itse haluaisi äänestää, kannattaa silti tutustua ehdokkaisiin ja pohtia vaikka itsekseen, miksei halua äänestää.
Illan aikana oli iltapalaksi kinkku-ananas-pizzaa ja tonnikala-feta-oliivi-pizzaa. Mentiin myös muutamia tutustumisleikkejä, jotka olivat mun mielestäni vieraampia. Esimerkiksi ensin piirrettiin paperilapulle kellotaulu kaikkine numeroineen. Seuraavaksi koitettiin sopia "treffit" eri henkilöiden kanssa joka tunnille. Lopuksi sitten aloitettiin tietystä kellon ajasta, mentiin treffeille ja kekusteltiin leikinjohtajan antamasta aiheesta, kunnes leikinjohtaja ilmoitti kellon olevan jo tunnin enemmän, jolloin vaihdettiin paria. Myöhemmin meidät jaettiin vielä vankilajengeiksi, joiden jäsenillä on jotain yhteistä.
Jengin kesken koristeltiin tussein jokaiselle valkoiset vankihaalarit, joita piti sitten seuraavana päivänä pitää. Jokaiselle jengille jaettiin myös yhteinen tavoite, jonne pelin aikana piti päästä. Aloitettiin täyttämään hahmokortteja eli saatiin tällä kertaa luoda itsellemme oman hahmon ja tarinan. Mun mielestä tämä oli parempi systeemi, kuin viime vuonna, jolloin jokainen peruuttanut osallistuja vaikutti tarinaan ja hahmojen pelaamiseen.
Illan aikana ilmoittauduttiin myös seuraavan päivän aktiviteetteihin (kaksi sessiota; neljä vaihtoehtoa: leipominen, rentoutus, auton perushuolto ja jättileijan lennätys).
Vankilassa oli herätys lauantaina klo 7:00 ja puoli tuntia aiemmin piti olla vankihaalarit päällä ulkona valmiina aamulenkille. Oli aika kauheaa, kun oltiin syöty edellisen kerran reilu 12 tuntia aiemmin. Allekirjoittanut oli lähtenyt reissuun pienessä flunssassa ja lenkki ei tuntunut ainakaan helpottavan oloa... Yön aikana oli vieläpä tullut talvi; lunta ja pakkasta! Lenkin jälkeen nostettiin lippu salkoon ja mentiin aamupalalle (puuroa ja näkkäriä). Kaikki vangit istuivat todella totisina ruokapöydissä.
Aamupalan aikana jokainen kävi jonkun staabilaisen kanssa läpi hahmokortin loput kohdat ja pelikäytänteitä ja sen jälkeen alkoi peli.
Aamupäivällä ja iltapäivällä oli tosiaan yhdet aktiviteettisessiot. Itse olin aamupäivällä rentoutuksessa, jossa pääsi hieromaan ja hierottavaksi, sai rentoutua ja nukkuakin. Tuntui ihanalta aamuherätyksen jälkeen! Iltapäivällä olin auton perushuollossa, jossa tuli kurkattua kunnolla konepellin alle ja käytyä läpi nesteiden lisäyksiä ja lamppujen vaihtoa ym. Oli oikeasti mielenkiintoista :)
Elsa ja Laura taisivat ainakin osittain olla eri aktiviteeteissa, joten jos huomaatte tän, olisi kiva, jos kertoisitte vähän niistä tänne ja vaikka omia mielipiteitänne viikonlopusta :)
Alkuillasta käytiin porukalla ulkoilemassa. Pelattiin hankifutista ja sellaista mustamies-versiota, jossa keskellä oli englantilainen, joka otti skotteja kiinni. Skotit lähtevät juoksemaan viivan takaa kun englantilainen huutaa "säkkipilli soi!" Kun englantilainen saa skotin kiinni, pitää hänen (myöhemmin heidän) nostaa skotti ilmaan ja huutaa "hame korviin skotti!" Tämän jälkeen skotista tulee englantilainen. Peli päättyy, kun jäljellä on enää yksi skotti tai kunnes se viimeinenkin on käännytetty.
Vankilaroolipeli päättyi päivälliseen, jonka jälkeen se purettiin. Illan aikana kuultiin infoa myös Roverwaysta.
Molempina iltoina lämmitettiin sauna ja muutenkin koko viikonlopun ajan paikalla oli useita lautapelejä (seurapelit -aktiviteetti). Mua ainakin väsytti lauantain jälkeen ihan sikana, mutta silti vaan piti valvoa jonkin aikaa vielä... Onneksi se on mahdollistettu näillä "isompien reissuilla". Ja sunnuntaina sai nukkua hieman myöhempään; aamupala tarjottiin 9:00-9:55.
Sunnuntaina ohjelmassa oli vielä vaeltajapaneeli, jossa kuunneltiin (ja kerrottiin) vaeltajaryhmistä, ohjelmasta (pintapuolisesti) ja suomiprojektista. Viikonlopun aikana varmasti syntyi muutama vaeltajavartiokin ja ehkä jotkut vielä innostuivat ilmoittautumaan Roverwayllekin. Lopuksi sitten vielä siivottiin, syötiin ja huutokaupattiin ylimääräiset ruokatarpeet ennen lipunlaskua ja kotimatkaa.
Vaikka ensikerran kuullessani tästä reissusta, ajattelin, etten ehkä olisi jaksanut ja viitsinyt tänäkin vuonna lähteä mukaan, tuntuu jälkikäteen hyvältä, että lähdin. Roolipelit ei oo ihan mua varten, mutta muuten viikonlopun ohjelma on tosi hyvää ja oli erilaista verrattuna Mysteeriviikonloppuun (2011). Jos joku lukee tätä tekstiä ja pohtii joulukuussa, ilmoittautuisiko mukaan ensi vuonna (tai miksei myös myöhemminkin, eiköhän näitä järjestetä), kannustan lämpimästi lähtemään. Meidän ikäiset partiolaiset kuitenkaan pääse niin usein itse järjestettyyn tapahtumaan, jossa voi vaan heittäytyä mukaan! :)
ps. Vuosi 2012 on Hämeenlinnan historiallisen museon juhlavuosi ja sinne pääsee koko vuoden ilmaiseksi sisään ;)
pps. Taas on presidentinvaalien aika... Äänestäminen tai vaalit ylipäätänsä on myös yksi vaeltaja-aktiviteetti. Vaikkei jostain syystä itse haluaisi äänestää, kannattaa silti tutustua ehdokkaisiin ja pohtia vaikka itsekseen, miksei halua äänestää.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)